Kirkkonummi - kouluruokailun edelläkävijä

Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio ja ruokapalvelujohtaja Toini Linnanmäki toteavat, että nykyajan kuntalaisille julkisten palvelujen laatutaso on tärkeää. Erityisesti kouluruokailusta ollaan kiinnostuneita ja Kirkkonummen ruokapalveluissa halutaan vastata asiakkaiden toiveisiin.  Menestyvän palvelun toteuttamiseksi tarvitaan toimiva resepti: innostavaa ja yhteistyökykyistä johtamista, luottamushenkilöiden tukea ja aimo annos oman työn arvostamista.
 

1. Miten kuvailisitte nykyajan kuntalaisia asiakkaina eli heidän kiinnostustaan julkisten palvelujen saatavuuteen ja laatuun?

Aarnio:
Nykyajan kuntalaiset ovat vaativia asiakkaita. Siihen vaikuttaa mm. korkea koulutustaso. Julkisten palvelujen laadusta ollaan kiinnostuneita ja halutaan, että lapsilla on hyvät oltavat. Monilla meistä on mielikuvia siitä, miten omasta arjesta tutut toiminnot, kuten ruoanlaitto tai lastenhoito, pitäisi kunnallisena palveluna toteuttaa.Nämä mielikuvat saattavat vaikuttaa palvelujen arvostukseen. 

Kunnallisille palveluille on olemassa laatutavoitteet, joita verrataan säännöllisesti samalla alalla toimivien yksityisten yritysten tuottamiin palveluihin. Kunnan oma palvelutuotanto pärjää vertailussa tasaveroisena.

Tavallista on, että ilmaisia kuntapalveluita verrataan maksullisiin palveluihin. Ilmaisten ja pientä maksua vastaan saatavien kuntapalveluiden todellisia järjestelykustannuksia ei huomioida, joten valitettavasti palvelujen todellinen arvo hämärtyy.

Linnanmäki: Asiakkaat haluavat palvelut hyvätasoisina. Erityisesti koulutetut ja nuoret lapsiperheet ovat kiinnostuneita siitä, mitä kaikkea olisi mahdollista saada. He ovat kiinnostuneita omista oikeuksistaan kuntalaisina.

2. Millainen on mielestänne ruokapalveluiden rooli muiden kunnallisten palveluiden joukossa?

T.A: Kaikki kunnan tuottamat palvelut ovat periaatteessa hyvinvointipalveluita. Esimerkiksi kouluissa ydinpalvelu on oppilaan näkökulmasta opetus ja tukipalveluita ovat koulun tilat, niiden huoltaminen ja ruokailu. Palvelutarjonnan näkökulmasta kaikki kunnalliset palvelut ovat omia arvostettavia toimintojaan. Käsite tukipalvelu ei tarkoita, että palvelumuoto olisi yhtään sen vähäarvoisempi kuin ns. ydinpalvelu. Ruokapalveluita voidaan toki ajatella ydinpalveluna siinä mielessä, että ilman ruokaa ei voida toimia.

T.L: Toisaalta, ilman asiakkaita, kuten koululaisia, ei olisi ruokapalveluakaan. Siinä mielessä toimintamme on tukipalvelua.

3. Ovatko päätöksentekijät Kirkkonummella kiinnostuneita kouluruokailuun liittyvistä asioista?

T.A: Kiinnostusta kouluruokailua kohtaan on ollut paljon. Vaaleilla valitut luottamushenkilöt ottavat luonnollisesti herkemmin kantaa sellaisiin asioihin, joihin he ovat itse suuntautuneet ja joista he ovat itse kiinnostuneita. Valtuustotasolla saakka on käyty keskustelua kouluruokailun tärkeydestä.

Ruokapalveluista päättävä palvelutuotannon johtokunta on myös aktiivinen näissä asioissa; kustannusten ohella myös laatua tarkkaillaan.

4. Suomalainen kouluruokailu on kansainvälisesti ainutlaatuinen järjestelmä. Mitä keinoja mielestänne olisi sen arvostuksen lisäämiseksi?

T.A: Olen sitä mieltä, että jokaisella alalla arvostus lähtee työntekijöistä eli ns. häntää pitää nostaa itse. Esimerkkinä haluan mainita PISA-tutkimuksissa havaitut suomalaisten lasten korkeat oppimistulokset, joista kiitos on mennyt paljolti opettajille. Tässä yhteydessä on unohdettu, että puitteiden, kuten infran ja huollon, on oltava kunnossa. Oman työn arvostaminen ja esille tuominen on tärkeää.

Toisinaan negatiivista julkisuutta aiheuttaa se, että vanhemmat välillisinä asiakkaina voivat olla tyytymättömiä, vaikka itse oppilaat olisivatkin tyytyväisiä. Kyse on siis mielikuvista, joten markkinointia tarvitaan. Kannattaa myös muistaa suomalaisten tyyli, eli silloin kun menee hyvin ja ollaan tyytyväisiä, ei puhuta eikä kiitetä.

T.L: Omaa työtään täytyy arvostaa ja edustaa arvokkaasti omaa alaansa. Yhteistyötä pitää tehdä aktiivisesti. Käytännön esimerkkinä tästä on Kirkkonummella toteutettu Diggaa safkaa – tankkaa oikein -yhteishanke, jota ruokapalvelujen lisäksi olivat järjestämässä koulu- ja suunterveydenhuolto, kotitalousopetus, ruokapalvelut, terveysyhdistykset sekä vanhempien edustajana koti- ja kouluyhdistys. Kampanjan aikana järjestettiin erilaisia tempauksia, kuten Eurooppa-ruokateemaviikko, jossa huomioitiin asiakkaita eli oppilaita monin tavoin, mm. järjestämällä äänestys ja jakamalla vesipulloja. Kampanja huipentui kaikille kuntalaisille suunnattuun avoimeen messutapahtumaan, jossa oli tarjolla nykyajan kouluruokaa eli maittavaa perunalasagnea.

5. Kirkkonummen kunnan ruokapalvelujen asiakkaat ovat toimintaan erittäin tyytyväisiä ja huomiota on tullut alan kilpailuissa. Mikä tekee Kirkkonummen ruokapalveluista menestyvän yksikön?

T.A: Kaikki riippuu toiminnan kokonaisuudesta. Pelkät hienot puitteet eivät riitä, vaan kaikki on kiinni tekijöistä. Menestyksemme ei ole sattumaa, koska meillä on innokasta ja ammattitaitoista henkilökuntaa sekä innostava vetäjä.

T.L: Säännöllinen asiakastyytyväisyyden mittaaminen on avainasemassa. Sen pohjalta pyritään tuotantoa kehittämään asiakkaiden toiveita kunnioittaen. Muita menestystekijöitä ovat henkilöstön säännöllinen kouluttaminen, itseämme ja toisiamme arvostavan ilmapiirin luominen, yhteistyö ja tiedottaminen. Henkilöstölle täytyy kirkastaa, minkä vuoksi tätä työtä tehdään ja miksi se on tehtävä niin hyvin kuin mahdollista.

6. Millaisia muistoja teillä on omasta kouluruokailustanne? 

T.A: Kouluruokailusta on hyvät muistot. Ruokahetkeä odotettiin innokkaasti, sillä se katkaisi päivän. Muistan myös henkilökunnan, joka piti yllä järjestystä ja oli ns. turvallisen aikuisen roolissa.

T.L: Kouluruokailusta muistan sen, että ruokaa syötiin, koska oli nälkä. Ruokaa ei arvosteltu, ja se kuului osana koulupäivään. Kipinän ruoka-alan ammattiini sain mahtavalta kotitalousopettajaltani. Hän oli innostava ja omalla persoonallaan valloittava, joten ajattelin nuorena, että tuollaista työtä minäkin haluan tehdä aikuisena. Työelämä vei kotitalousopettajakoulutuksen jälkeen suurkeittiöiden puolelle. En olisi koululaisena osannut arvata, että tulen tekemään urani kunta- ja kouluruokailun parissa.

Kuvat
1. Ruokapalvelujohtaja Toini Linnanmäki ja kunnanjohtaja Tarmo Aarnio koululounaalla. Linnanmäki toimii myös Suurtalousalan yhteistyöjärjestö FIDA ry:n johtokunnan puheenjohtaja.
2. Kirkkonummen ruokapalvelujen kokit Ritva Saksa ja Janne Sandblom sekä keittiöpäällikkö Eeva-Liisa Hemming. Maittavan kouluruoan lisäksi ammattitaitoisten kokkien käsissä syntyvät herkut kunnan tilaustarjoiluun.


Lisäätietoa kouluruokailusta

Kouluruokadiplomi
Ruoan ammattilainen arvostaa kouluruokaa
Kouluruokailussa asiakas on tärkein